Kaikki eivät halua, että pysyt hoikkana.

  • Uusi artikkeli joka keskiviikko

  • Voit osallistua 100 euron lahjakortin arvontaan tykkäämällä artikkeleista (tykkää-painikkeen löydät artikkelien alaosasta) ja sivustosta. Lahjakortti arvotaan joulukuun lopussa. Ilmoitamme voittajan facebookissa!
    >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>><<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Useimmiten ihmiset ostavat mistä he tykkäävät ja he tykkäävät siitä, mikä maistuu hyvälle. ”Älä kerro minulle ravitsemuksesta”, hän kertoi puhuen tyypillisellä kuluttajan äänellä; ”Kerro minulle mausta. Älä yritä myydä jotain, mikä ei maistu hyvälle.”
- Stephan Sanger, elintarvikeyhtiö General Millsin toimitusjohtaja (1)

Monet tänä päivänä myytävistä elintarvikkeista eivät enää muistuta ruokaa, jota ihmiset ovat syöneet läpi historian.  Sen sijaan, että ruoka olisi korjattu satona tai metsästetty, niin ruokaa tuotetaan teollisesti. Suomessa tilanne ei ole vielä niin paha, mutta täälläkin jo monet elintarvikkeet sisältävät enemmän korkeasti prosessoituja ainesosia, kuten glukoosi-fruktoosi siirappia, aromivahventeita, lisättyä sokeria, -suolaa ja –rasvaa.
Ihmiset ovat geneettisesti persoja rasvalle, sokerille, suolalle ja aromivahventeille, kuten MSG:lle. (2) Geenit, jotka auttoivat meitä aiemmin ihmiskunnan historiassa selviämään ajoittaisesta ruuan vähyydestä auttavat tässä ympäristössä lisäämään lihavuutta ja ohjaavat ruokateollisuuden ruuan suunnittelua. (3) Pienet lapset tykkäävät luonnollisesti makeasta ja rasvaisesta ruuasta. Mieltymys suolaiseen makuun alkaa esiintyä noin kuukauden iässä (2). Myös aromivahventeiden kuten  natriumglutamaatin lisääminen ruokaan lisää ruuasta tykkäämistä (2).

Ruokateollisuus hyödyntää ihmisen luontaisia mieltymyksiä, ei siksi että taustalla olisi jokin juoni tai salaliitto, vaan siksi että on järkevää myydä sitä, mille on kysyntää. Prosessoitua ruokaa on mahdollista tuottaa suuremmilla katteilla, säilöä pidempään, tuottaa maailmanlaajuisesti ja markkinoida agressiivisesti.
 


Zimmermann toteaa BMC:ssä 2014 julkaistussa tutkimuksessaan:
Viimeaikaiset psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet kuinka ihmiset tekevät toisinaan irrationaalisia päätöksiä erilaisten kognitiivisten ja sosiaalisten tekijöiden sekä tapojen takia.
On vahvaa näyttöä kuinka syömiskäyttäytyminen on erityisen herkkä ulkoisille vaikutteille. Mainonnan vaikutus on suurempi niillä, jotka altistuvat suuremmalle kognitiiviselle kuormalle (paljon työtä esimerkiksi). (4)

Prosessoidun ruuan lisääntynyt olemassaolo, systemaattinen ruuan palkitsevuuden parantaminen (rasva,suola,sokeri), sekä voimakas mainonta ja markkinointi ovat auttaneet lisäämään lihavuuden kasvua. (4,5,6,7)
Ruokatuotteita on mahdollista suunnitella maksimoimaan maittavuus ja ruuanvalmistajat käyttävät tätä hyödyksi suunniteltaessa ruokatuotteita, jotka kannustavat kuluttamaan. Tekijöitä, jotka vaikuttavat ruuan tuomaan nautinnollisuuteen ovat muun muassa kaloritiheys, tekstuuri, rasva, tärkkelys, sokeri, suola, glutamaatti ja eri vaihtoehtojen kirjo. (8-17)

Ei ole taloudellisesti kannattavaa myydä terveyden kannalta laadukasta ruokaa, jos kuluttajat palkitsevat tahot, jotka tuottavat prosessoitua ruokaa. Muun muassa virvoitusjuomien kulutus on kasvanut 3,5 kertaiseksi Yhdysvalloissa viimeisten 50 vuoden aikana. (30)

Suuremmat marginaalit ja tuotot mahdollistavat suuren markkinoinnin, jolloin on mahdollista palkata vaikkapa urheilijoita mainostamaan ”ravinteikasta ja hyvää” tuotetta. Roskasta tulee normaalia ja tavoiteltua. Todella laadukkaan ruuan katteet ovat niin pienet, että vastaava on täysin mahdotonta.

Eläminen ympäristössä, jossa on helposti saatavilla prosessoitua ruokaa, johtaa spontaaniin ylisyömiseen. Eläimet eivät liho, vaikka ravinteikasta ruokaa on tarjolla loputtomasti, mutta roskaruuan rajaton määrä johtaa nopeaan lihomiseen. (20) Samoin käy ihmisille. (21)
Jos ruuan maittavuus (sokerin,rasvan,suolan muodossa) ylittää sen mihin ihmiset ovat geneettisesti adaptoituneet, niin painonsäätelyjärjestelmä ei pysty kunnolla säätelemään ylimääräisen energian saantia.  Huonolaatuinen ruoka siirtää pikkuhiljaa kehon Set-Point painoa yhä korkeammalla ja korkeammalla. Voimakas aivojen palkitsemisjärjestelmä kannustaa samalla yhä suurempaan roskaruuan kulutukseen. (22-24,26)

Kun ihmiset ostavat ruokaa, josta ovat evolutiivisesti oppineet pitämään ja jonka kulutus itsessään lisää kyseessä olevan ruuan kulutusta, on erittäin järkevää myydä myös ruokaa, joka näkyy suurempina kassavirtoina.

Hyväntekeväisyytenä kukaan ei tuota terveellistä ruokaa. Ruoka on bisnestä.
 

Kuinka suunnitella ruokaa maksimoimaan maittavuus ja kassavirrat
 

”Rasvan (ja sokerin) kulutus on klassinen esimerkki kuinka ihmisten luontaiset taipumukset on huomioitu nykyisessä ruuan tuotannossa.”
Adam Drewnowski, Fat Detection: Taste, Perception and Post-Ingestive Effects

Maittavuuden maksimointi tarkoittaa makeuden, rasvaisuuden ja suolaisuuden sopivaa suhdetta. Yhdistettynä oikeaan ruuan tekstuuriin ja aromeihin löydetään voittaja, josta ihmiset luonteisesti pitävät.
Makeutetut tuotteet noudattavat U:n muotoista kurvia. Makeus saavuttaa tietyssä pisteessä katon, jonka jälkeen tuote muuttuu liian makeaksi. Nestemäisissä sokeripitoisissa juomissa tuo ”sweet spot” tai ”hedonic break point” on n. 8-10%. (25)
Tämä tarkoittaa 8-10g sokeria 100g nestettä ja vastaakin aika hyvin virvoitusjuomien sokeripitoisuutta. Lisätyllä suolalla ja hiilihapolla on oma vaikutusta kyseiseen pisteeseen, jolloin makeutta voidaan vielä nostaa. Lapset pitävät vielä hieman 10%  makeammista tuotteista ja kiinteällä ruualla tuo piste on korkeampi. (25)

Lisätyllä rasvalla vastaavaa saturaatiopistettä ei ole. Lisätty rasva ja sokeri muodostavat oivan parivaljakon ja näiden oikean kombinaation löytäminen on avain maittavuuden maksimoimiseksi. Ylipainoisilla ja ns. hoikilla yhdistetyn rasvan ja sokerin ”hedonic break point” voi olla hieman eri eri tuotteissa. (25)
Parhaan kombinaation löytämiseksi on kehitelty erilaisia matemaattisia malleja. Näyttäisi, että kiinteässä ruuassa noin 8% sokeripitoisuus yhdessä 20% rasvapitoisuuden kanssa maksimoisi maistuvuuden. (25)
Tutkimukset optimaalisesta suolapitoisuudesta maittavuuden maksimoimiseksi ovat vähäisiä. Coxin ja Drewnskin mukaan suolapitoisuus vaikuttaa paljon varsinkin ylipainoisten ja nuorten mieltymyksiin. (25,28)

Ruokaa suunniteltaessa yksittäisiä tekijöitä on helppo maksimoida, mutta nautinnollisuus koostuu kaikista vaikuttamassa olevista tekijöistä. Ruuan tekstuuri ja tuntuma suussa vaikuttavat kokonaiselämykseen. Perunalastujen rapeus, hampurilaisten sämpylän pehmeys yhdistettynä pihvin mausteisiin ja majoneeseihin tai vaikkapa jäätelön rakenne, joka pikkuhiljaa sulaa suuhun, vaikuttaa erittäin paljon maistuvuuteen. Rasvan määrällä voidaan hienosäätää tekstuuria ja suutuntumaa paremmaksi. Ruuan rakennetta on mahdollista manipuloida ja prosessoida oikean kombinaation löytämiseksi.
Lisätty rasva ja sokeri lisäävät ruuan energiatiheyttä sekä ruuasta tykkäämistä. Ruokaa, joka on insinöörityöllä suunniteltu maksimoimaan maittavuus kulutetaan enemmän sekä ateriakohtaisesti, että myös tulevaisuudessa. Lisätty rasva ja sokeri eivät pelkästään lisää ruuan energiapitoisuutta, vaan myös ruuan palkitsevuutta. Tutkija Stephan Guyenen mukaan prosessoidun ruuan lihottava vaikutus ei liity vain metabolisiin tekijöihin, vaan ruuan palkitsevuuteen ja sitä kautta vaikutuksiin aivojen toiminnassa. (26)

Tekemällä ruokaa, joka on hypermaittavaa, saadaan ihmiset kuluttamaan sitä enemmän ja useammin. Samalla hypermaittava ruoka muuttaa kehonpainonsäätelyjärjestelmän toimintaa lisäten lihavuutta ja terveysongelmia. Paradoksaalisesti prosessoitu ruoka, joka on alun perin aiheuttanut ongelmat tuntuu olevan asia mikä kuitenkin aina hetkellisesti tuo lohtua. (1,7,26,27)

Ensi keskiviikkona ilmestyvän kaksiosaisen artikkelin ensimmäinen osa tarkastelee sitä kuinka prosessoitu ruoka muuttaa aivoja lisäten ruuan kulutusta.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>><<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Levitä sanaa tykkäämällä, samalla osallistut 100 euron lahjakortin arvontaan! Tykkää painikkeen löydät lähteiden alta!

Lähteet:

1 Michael Moss; The Extraordinary Science of Addictive Junk Food; New York Times Feb 20, 2013
2. Jan Wardle et al; Genetic and enviromental determinants of children´s food preferences; British Journal of Nutrition 2008, 99, Suppl. 1, S15-S21
3. 
Speakman JR; Evolutionary perspectives on the obesity epidemic: adaptive, maladaptive, and neutral viewpoints; Annu Rev Nutr. 2013;33:289-317. doi: 10.1146/annurev-nutr-071811-150711.
4 Zimmerman FJ1, Shimoga SV. The effects of food advertising and cognitive load on food choices. BMC Public Health. 2014 Apr 10;14:342. doi: 10.1186/1471-2458-14-342.
5 DuffeyKJ,PopkinBM 2011Energy density,portionsize,and eating occasions: contributions to increased energy intake in the United States, 1977–2006. PLoS Med 8:e1001050
6. Cohen DA; Contextual influences on eating behaviours: heuristics processing and dieatary choices. Obes Rev. 2012 Sep;13(9):766-79
7. Cohen DA; Neurophysiological pathways to obesity: below awareness and beyond individual control. Diabetes. 2008 Jul;57 (7) 1768-73.

8 Kessler, D.A., The End of Overeating. 2010: Rodale Press.
9 Sclafani A 2004 Oral and postoral determinants of food reward. Physiol Behav 81:773–779
10 Booth DA, Mather P, Fuller J 1982 Starch content of ordinary foods associatively conditions human appetite and satiation, in-dexed by intake and eating pleasantness of starch-paired flavours. Appetite 3:163–184
11 Johnson SL, McPhee L, Birch LL 1991 Conditioned preferences: young children prefer flavors associated with high dietary fat. Physiol Behav 50:1245–1251
12 Lucas F, Ackroff K, Sclafani A 1989 Dietary fat-induced hyperpha-gia in rats as a function of fat type and physical form. Physiol Behav 45:937–946
13 Morris MJ, Na ES, Johnson AK 2008 Salt craving: the psychobi-ology of pathogenic sodium intake. Physiol Behav 94:709 –721
14 Ramirez I 1991 High-fat diets stimulate transient hyperphagia whereas wet diets stimulate prolonged hyperphagia in Fischer rats. Physiol Behav 49:1223–1228
15 Ramirez I, Friedman MI 1990 Dietary hyperphagia in rats: role of fat, carbohydrate, energy content. Physiol Behav 47:1157–1163
16 Sclafani A 1987 Carbohydrate-induced hyperphagia and obesity in the rat: effects of saccharide type, form, taste. Neurosci Biobehav Rev 11:155–162
17 Yeomans MR, Gould NJ, Mobini S, Prescott J 2008 Acquired flavor acceptance and intake facilitated by monosodium glutamate in humans. Physiol Behav 93:958 –966
18 376Aarts, H., R. Custers, and H. Marien, Preparing and motivating behavior outside of awareness. Science, 2008. 319(5870): p. 1639.
20 384 Sarah I. Martire
Altered Feeding Patterns in Rats Exposed to a Palatable Cafeteria diet: Increased Snacking and Its Implications for Development of Obesity
PloS One. 2013;8(4):e60407.
21 385 DE Larsson et al
Spontaneus overfeeding with a ”cafeteria diet” in men: effects on 24-hour energy expenditure and substrate oxidation

22 Sampey BP, Vanhoose AM, Winfield HM, Freemerman AJ, Muehlbauer MJ, Fueger PT, Newgard CB, Makowski L 2011 Caf- eteria diet is a robust model of human metabolic syndrome with liver and adipose inflammation: comparison to high-fat diet. Obesity (Silver Spring) 19:1109 –1117
23 381 Cabanac M, Johnson KG 1983 Analysis of a conflict between palatability and cold exposure in rats. Physiol Behav 31:249 –253
24 382 Oswald KD, Murdaugh DL, King VL, Boggiano MM 2011 Motivation for palatable food despite consequences in an animal model of binge eating. Int J Eat Disord 44:203–211
25 Drewnowski A. Fat and sugar: Sensory and hedonic aspects of sweet, high-fat foods. In: Friedman MI, Tordoff MG, Kare MR, editors. Chemical Senses. Vol. 4. New York: Marcel Dekker, Inc; pp: 1991a. pp. 69–83
26  Guyenet, S.J. and M.W. Schwartz, Clinical review: Regulation of food intake, energy balance, and body fat mass: implications for the pathogenesis and treatment of obesity. J Clin Endocrinol Metab, 2012. 97(3): p. 745-55.
27 Kringelbach, M.L., The human orbitofrontal cortex: linking reward to hedonic experience. 2005(1471-003X (Print)).

28 Cox DN1, Perry L, Moore PB, Vallis L, Mela DJ.Sensory and hedonic associations with macronutrient and energy intakes of lean and obese consumers.Int J Obes Relat Metab Disord.
1999 Apr;23(4):403-10.
28 Kern DL; The postingestive consequences of fat condition preferences for flavor associated with high dietary fat. Physiol Behav. 1993 Jul;54(1):71-6.
29 Colantuoni C, Schwenker J, McCarthy J, Rada P, Ladenheim B, Cadet JL, Schwartz GJ, Moran TH, Hoebel BG 2001 Excessive sugar intake alters binding to dopamine and opioid receptors in the brain. Neuroreport 12:3549 –3552
30 2011 Economic Research Service. U.S. Department of Agriculture. http://www.ers.usda.gov/Briefing/CPIFoodAndExpenditures/Data/ Expenditures_tables/