Lupaus jumalaisesta nautinnosta (Osa 1)

  • Uusi artikkeli joka keskiviikko
  • Voit osallistua 100 euron lahjakortin arvontaan tykkäämällä artikkeleista (tykkää-painikkeen löydät artikkelien alaosasta) ja sivustosta. Lahjakortti arvotaan joulukuun lopussa, voittaja saa itse päättää haluamansa voittokohteen. Ilmoitamme voittajan facebookissa!
  • Työstämme laihduttamisesta kattavaa ja helposti ymmärrettävää kirjaa kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirja julkaistaan tammi-helmikuussa.
     

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>><<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Milloin viimeksi olet kokenut vastustamatonta himoa ruokaa kohtaan? Itselläni näin tapahtui viimeksi eilen.  Kävelin kaupassa herkullisen tuoksuisen ja -näköisen jälkiruuan ohi ja huomasin lähes automaattisesti liikkuvani kohti tuota jumalaisen tuoksun lähdettä. Mistä tässä voisi olla oikein kysymys?

Pohjustan tässä artikkelissa aivojen palkkiojärjestelmän toimintaa. Palkkiojärjestelmä motivoi syömistä, mikä tapahtuu ilman tietoista kontrollia. On hyödyllistä ymmärtää kuinka palkkiojärjestelmä toimii, jos haluaa voida hyvin modernissa ympäristössä. Moderni ympäristö tuottaa terveyden kannalta ”haasteita” palkkiojärjestelmän toiminnalle.

Palkkiojärjestelmä

Aivojen palkitsemisjärjestelmä reagoi voimakkaasti tiettyihin ruoka-aineisiin ja ohjaa voimakkaasti käytöstämme. Palkkiojärjestelmän syömistä motivoivana viestiaineena toimii dopamiini. (4,8)

Kuvittele, että kävelet kadulla ja vastaasi leijuu herkullinen tuoksu. Kävelet näyteikkunan ohi, jossa on juuri leivottuja äärimmäisen herkullisia jälkiruokia.
Dopamiinin eritys nousee kattoon huomatessasi rasvaiset sokeri-ihanuudet, joiden tuoksu vetää vastustamattomasti puoleensa. Dopamiini ilmoittaa, että tuo herkku on saatava heti tai muuten seurauksena voi olla jotain kauheaa!  Dopamiini merkitsee havaitun palkkion tärkeäksi ja yrittää näin pakottaa toimimaan.

Dopamiinin eritys johdattaa liikkumaan kohti nautintoa, lupaus palkkiosta siintää kirkkaana mielessä. ”No, jos tämän kerran.” Kuitenkaan lopulta itse palkkion saavuttaminen ei välttämättä johdakaan haluttuun euforiaan.  Jälkeenpäin olo voi olla jopa hieman tyhjä. Evoluutio ei välitä onnellisuudesta, vaan palkkiojärjestelmän alkuperäisenä tarkoituksena on ollut varmistaa selviytyminen motivoimalla ainoastaan tavoittelemaan palkkiota. Ruuan haluaminen ja ruusta tykkääminen ovat aivojen kannalta eri asioita. Dopamiini ohjaa nimenomaan tuota ruuan tavoittelua.
(8)

Dopamiinin tarkoitus on varmistaa, että lupaus onnellisuudesta ja mahdollisesta palkinnosta, saa meidät toimimaan ja sitä kautta pitää meidät hengissä ympäristössä, jossa ei välttämättä tule seuraavaa tilaisuutta ruokailuun ihan heti. (1)

Nykyisessä ympäristössä, jossa houkutuksia on kaikkialla ja ruokaa markkinoidaan aggressiivisesti, niin järjestelmä, joka aiemmin auttoi meitä pysymään hengissä, voi nyt viedä jopa vain lähemmäs hautaa. Lupaus nautinnosta voi viedä harhaan.

                                               Dopamiinia voi erittyä jo pelkistä ruuan kuvista.

                                               Dopamiinia voi erittyä jo pelkistä ruuan kuvista.

Kehonpainon säätelyjärjestelmän kanssa toimiva palkkiojärjestelmä on ”hukassa” modernissa ympäristössä, jossa roskaruokaa on ylimäärin tarjolla.
Palkitsemisjärjestelmä on niin voimakas, että se voi motivoida syömiskäytöstä kehonpainonsäätelyjärjestelmästä huolimatta johtaen suurentuneeseen kehon rasvavarastoihin ja kohonneeseen Set-Point painoon pitkällä aikavälillä.
(2-3) Dopamiinin eritykseen ei voi itse tietoisesti vaikuttaa, jolloin ympäristöllä on suuri tiedostamaton vaikutus ruuanhimoihin ja motivaatioon syömisen taustalla. Dopamiini yksinkertaisesti voi kannustaa syömään roskaruokaa. Vastustamattoman himon ottaessa vallan on helppo rationalisoida syitä syömiselle ja näin vaikkapa hieman huijata itseään.
 

Ihmiset ja eläimet oppivat nopeasti assosioimaan nautinnollisia asioita roskaruokaan, mikä myös lisää roskaruuan kulutusta. Tuijottamalla pelkästään roskaruuan energiasisältöä ja ravinneköyhyyttä hukataan lukuisia muita vaikutuksia. (5)

Lihavuustutkija Stephan Guyenen mukaan pitkällä tähtäimellä huonolaatuisten prosessoitujen ruokien nauttiminen voi muuttaa itse kehonpainon säätelyä niin, että prosessoitujen ruokien kulutus lisääntyy, säädelty oletuspaino nousee ja tulemme yhä herkemmiksi vihjeille, jotka laukaisevat noiden ruokien kuluttamisen. (4,6,7)

Ei kovin mukava kehä.

Viikon artikkeli toimi pohjustuksena ensi viikon osiolle, jossa sukellan paljon syvemmälle aiheeseen.

 

Lähteet:

1. Kelly McGonigal Ph.D. The Willpower Instinct: How Self-Control Works, Why It Matters, and What You Can Doto Get More of It Penguin, 29.12.2011
2. Berthoud HR 2004 Mind versus metabolism in the control of food intake and energy balance. Physiol Behav 81:781–793
3. Kenny PJ 2011 Reward mechanisms in obesity: new insights and future directions. Neuron 69:664 – 67
4. Berridge KC 1996 Food reward: brain substrates of wanting and liking. Neurosci Biobehav Rev 20:1–25
5. Sclafani A 2004 Oral and postoral determinants of food reward. Physiol Behav 81:773–779
6. Volkow, N.D., et al., Food and drug reward: overlapping circuits in human obesity and addiction. 2012(1866-3370 (Print)).
7. t, S.J. and M.W. Schwartz, Regulation of food intake, energy balance, and body fat mass: implications for the pathogenesis and treatment of  obesity
8. Mark F. Bear et  al. Neuroscience: Exploring the brain. 3rd  edition. Lippincott Williams & Wikins 2007